Minun työpaikassani (meilla on yhteensä n. 300 työntekijää) irtisanottiin noin 40 duunaria tuotantopuolelta reilu viikko sitten. Pomo oli seissyt kellokortin vierellä iltapäivällä ja antanut työntekijöille irtisanomislapun ("pink slip") käteen: terve menoa. Ei mitään virallista ilmoitusta eikä varoitusta. Ovesta ulos ja sillä siisti. Huhut alkoivat kiertää toimiston puolella: meitä valkokaulustyöläisiäkin tullaan irtisanomaan. Ihmiset alkoivat kävellä seiniä pitkin pälyillen toisiaan ja peläten pomon kutsua suljettujen ovien taa. Sanoin työkavereilleni pysyvani piilossa - jos minua ei löydetä ei minua voi sanoa irtikään.
Muutaman päivän kuluttua päitä alkoi putoilla: ensin kolme, seuraavana päivänä neljä. Ihan vierestä vietiin. Vieläkään ei ollut mitään virallista ilmoitusta siitä, että ihmisiä olisi edes irisanottu. Toimistossa oli aivan epätodellinen tunnelma. Ne jotka saivat kenkää, lähtivät vähin äänin; heillä oli puoli tuntia aikaa pakata tavaransa. Sitten ei mitään; kuin eivät olisi olleetkaan.
Nyt odotamme seuraavaa irtisanomisaaltoa...
--- T
No comments:
Post a Comment