Kielteiset tunteet

Kielteisten tunteiden vatvominen heikentää terveyttä
18.2.2009 20:42
A A
Päivi Repo
Helsingin Sanomat


Epäonnistumiseen reagoimistavalla on väliä, osoittavat uudet tutkimukset.
Tapoja on monia: yksi tarttuu pulloon, toinen suklaalevyyn, kolmas harrastaa suojaamatonta seksiä, neljäs vajoaa synkkiin ajatuksiin.

Kaikilla tavoilla on huonoja vaikutuksia terveyteen. Myös tunteiden märehtiminen heikentää terveyttä, niin fyysistä kuin henkistäkin.
Vatvoja kuvittelee, että perinpohjainen pähkäily vie asian juurille. Sen sijaan edessä voikin olla vielä pahempi jumi.

"Vatvominen ei selvitä asiaa, mutta alakuloisuus ja masennusoireet lisääntyvät eivätkä vähene", kuvailee Jyväskylän yliopistossa työskentelevä tohtori Marja Kokkonen.
Hän on tutkinut tunteiden säätelyn vaikutuksia terveyteen ja kirjoitti siitä muun muassa Lääkärilehteen joulun alla.

"Ahdistus lisääntyy ja keskittymiskyky vähenee, kun huomio keskittyy asian vatkaamiseen. Ongelmanratkaisutaidot heikkenevät."
Märehtiminen myös kutsuu mukaan aiempia ikäviä muistoja. Lopulta voi kuvitella, että koko elämä on mennyt vinoon.

Seurauksena näyttää olevan tukku huonoja vaikutuksia: myönteiset tunteet vähenevät ja terveys tuntuu heikommalta. Pelot ja huolet kasvavat, sepelvaltimotaudin riskit lisääntyvät, hoitoon hakeutuminen voi viivästyä, ja itsemurha tulee ajatuksiin helpommin.
Vaarallista on myös tunteiden tukahduttaminen. Sen ja märehtimisen vastakohta eli tunteiden ilmaiseminen taas on yleensä hyvästä.

Omat reagointitavat eivät kuitenkaan ole muuttumattomia, vaikka taipumus onkin pysyvä.
"Tavoite on huomata, että pyöritän taas tätä samaa levyä", Kokkonen sanoo. Sen hoksattuaan voi yrittää muutosta.