Tytto tayttaa kymmenen. Han kamppailee jo eksistentiaalisten kysymysten aarella. Han sanoi yhtena iltana, etta kuoleman jalkeen ei ole mitaan, muutumme maaksi ja silla siisti. Jumalaa ei ole olemassa, vaan se on ihmisten sepittama legenda. Eihan taivaalla voi olla valkopartainen vanha ukko joka on Jumala...
Me emme ole pantanneet hanen paahansa moista, emme kylla paljon muutakaan. Eika tytto ole edes keskustellut tasta mumminsa tai pappansa kanssa. Mista ihmeesta niin kyyninen nakemys tuonpuoleisesta? Tytto ei vaikuttanut pelokkaalta, vaan paremminkin kyllastyneelta. Minua pelotti. Lupasin, etta ensi sunnuntaina menemme kirkkoon.
No comments:
Post a Comment