Kävimme Linnanmaella. Se on vielä miltei yhtä hauskaa kuin silloin joskus. Kummitusjuna on kiva - ei pelottava; mutta Vekkulassa tulee pää kipeaksi, vaikka ennen se oli parasta.
Vuoristorata on edelleen rautaa! Siinä saa kiljua päänsa puhki; mutta se ei ole vastenmielisen kovavauhtinen niinkuin maailman muut vuoristoradat.
Muistan käyneeni Vuoristoradassa ensimmäisen kerran viisivuotiaana. Veli oli yhdessä reunassa, minä toisessa ja isä keskellä. Sillä samalla reissulla eksyin, ja minun nimeni kuulutettiin kovaäänisessä. Se oli aika jännittävää! Nyt lasten selkään teipataan lappu, jossa on lapsen ja äidin nimi sekä kännykän numero. Vain Suomessa voisi tehdä niin.
