(Kuva otettu lounasaikaan)
Kesä ei päästä otettaan; kaunis, aurikoinen, lämmin ilma kietoo minut syleilyynsä. Yritän nauttia tästä hetkestä - tiedän että se on lyhyt ja katoaa ennen kuin ehdin päätäni kääntää. Ilma on lämmin ja
haikea: syksy vie sen mennessään ja jättää jälkeensä vain himmenevän muiston.
Ruokatunnilla käyn joella kokemassa aurigon viimeiset säteet ennen syksyn tuomaa vääjäämätontä muutosta.
Kolea, kostea, pimeä on kulman takana. Se repii luotani avoimmuuden ja pelottomuuden, ja antaa tilalle etäisyyden ja muurit.
T
No comments:
Post a Comment